Täydenkuun kirous osa 1

Ihmettelin sunnuntai-iltana, kun kello kävi kahtatoista, miksei unihiekasta ei ollut silmäkulmassa pienintäkään tuntemusta.
Joten tein siinä sitten töitä ja jossain välissä sunnistin pilamaan terveyttäni ulkoilmaan ja kas, ystäväni täysikuu siellä hymyili ivallisena. Ilmankos sitä tuli jo aamulla oltua hereillä muutaman tunnin nukkumisen jäljiltä. Siitäkös v-käyrä alkoi nousta kun tiesin edessä olevan vielä monta tuntia ennenkuin kannattaa edes yrittää laittaa tyhmää tyynyyn.

Levoton olotila ei suoranaisesti auttanut töihin keskittymisessä joten surffailin netissä odotellen kellon tuskallisen verkkaista marssiaan kohti viittä, jolloin tiesin pääseväni vihdoin unille.

Maanatai aamu valkeni sitten moottorisahan pärinään ikkunani alla kello 7.30. kahden ja puolen tunnin nukkumisen jälkeen. Oli miellyttävä herääminen. Ensimmäinen päässäni takonut ajatus oli jokseenkin painokelvotonta ja sen neljä sanaa olivat kaikki keskittyneet kauniimman sukupuolen navan alle. Ei siinä auttanut muu kuin nousta ja tallustaa suihkua kohti. Tietenkin onnistuin potkaisemaan varpaani oven karmiin. Suihkussa tulin ohimennen epähuomiossa kääntyillessäni tökänneeksi hanan osoittamaan äärioikeaan ja "nautin" hetken ah niin raikkaasta päijänteen vedestä selässäni.

Tuosta hetkellisestä valaistumisesta ei sitten kuitenkaan ollut avuksi 3 minuuttia pidempään ja aamupäivä meni kuin tervassa kahlaten. Iltapäivä oli onneksi hieman lähempänä normaalia aikaansaapaa arkeani. Illan pimentyessä todellisuus muistutti minua taasen tuolla taivaalla v***umaisesti virnuilevalla mollukalla.

Edessä olisi taas koko yön rauhattomuus ja tutkimusmatkailua netin syövereissä.

Kellon osoittaessa kahta tiistain puolella sain mielestäni ajatuksen joka silloin tuntui nerokkaalta. Todellisuuteen peilatessa se oli kammottavalla tavallaan myös mahdollinen.

Aloin etsiä onko tehty tutkimusta mikä aiheuttaa kuuhulluutta ja sen vaikutuksia ihmisen fyysiseen ja henkiseen vireyteen.

Sellaista ei kuitenkaan löytynyt joten etsin mahdollisia tahoja, jotka voisivat tällaisen tutkimuksen mahdollisesti tehdä.

Koko ajatuksen kantava ydin on siinä että jos jossain maailman kolkassa, niin suomessa tehtynä tällainen tutkimus voisi vapauttaa minut tästä täydenkuun aiheuttamasta rauhattomuuden tuskasta. Mikäli tutkimuksessä todetaan parin yön pakollisen valvomisen aiheuttavan kansalaiselle kohtuutonta vireystilan heikkenemistä ja yleistä elämän laadun suhteettoman suurta notkahdusta tai aamulla vallitsevan sumuisen aivotoiminnan aiheuttaman mahdollisen yleisen vaaran muille kansalaisille, niin silloinhan tämä läpeensä sosiaalidemokraattinenholhousvaltiojärjestelmä voisi helposti säätää lain jolla täysikuu kiellettäisi jotta pertti perusduunarin aamuinen työmatka olisi turvallinen ja valtio voisi asettaa jälleen yhden sulan hattuunsa siitä kuinka meillä kansalaiset on tasa-arvoisessa asemassa.

Tällainen lakihan kieltäisi täydenkuun jolloin sitähän ei luonnollisesti enää voisi olla olemassa ja minäkin voisin tuottaa tehokkaammin veromarkkoja myös niinä aamuina kun muutoin olisin unessa vaikkakin valveilla.