Tämänpäiväinen oikeuden päätös laittoi miettimään niinkutsuttua yksityisyyden suojaa ja tasa-arvoa. Sekä vanhasen pätevyyttä istua sillä pallilla missä istuu.
Ruususen unen päättymisestä alkaa olla jo niin pitkä aika etten rajallisella kapasiteetillani jaksa moista edes muistaa kunnes tänään taas otsikot kertoivat vanhasen saaneen mitä halusi.
Vanhanen on tainnut jo tottua saamaan sen mitä halusi,vaikkei ole koskaan puheillaan vaikutusta tehnytkään. Kaikessa on jäänyt mieleen vain pehmeys ja harmaus. Puheissa on loistanut poissaolollaan -...piste.
Kuulijana olen usein jäänyt hölmistyneenä katsomaan että eikö se jatkunutkaan? Mitähän tässä nyt sitten kerrottiin? Olisikohan Ruususella käynyt juuri samoin ja siksi ei muistanut että vanhanen kielsi puhumasta lehdille tai kirjoittamasta muistelmia.
Palataanpas alkutekijöihin. Ei ollut silloin Ruususta, oli unelmiensa prinssiä etsineen naisen uni " voiko tää olla tottakaan", joka päättyi tekstiviestiin. Tämä puolestaan kertoo jotain vanhasesta, joka puolestaan kertoo sopivuudesta/sopimattomuudesta valtion johtoon.
Koska katkeran naisen (tai miehen, kuten myöhemmin olemme huomanneet) aivoituksia ei voi mitenkään arvioida vaikka siitä kirja syntyikin ja me kaikki pääsimme kurkistamaan mitä tapahtui vanhasilla uuniperunoiden valmistumista odotellessa. Tai ne pääsivät jotka ovat kyseisen julkaisun lukeneet ja josta tuli keräilykappale tämänpäiväisellä hovioikeuden päätöksellä.
Allekirjoittanut ei ole tarkemmasta sisällöstä tietoinen, paitsi sen mitä kansallisista päivälehdistä on lukenut. Ja sisältöön en halua puuttuakaan.
Oikeus siis punnitsi Onko poliitikolla oikeus yksityisyyden suojaan ja vain poliitikolla tai tässä tapauksessa pääministerillä.
Oikeuden mielestä on.
Tasa- arvon nimissä jokainen julkkis on nyt oikeutettu tekemään tutkintapyyntöjä seiskan shokki juoru palstalla esiintyneen väitteen vuoksi.
Kyllähän tuosta hyviä lööppejä revitään ja lehdet menee kaupaksi mutta ketä se loppujen lopuksi palvelee?
Ja miksi tätä voinut sopia alun alkaen, onko pääministerimme niin saamaton neuvottelija ettei vaan kyennyt ratkaisemaan ongelmaa ja säilyttämään harmaan sijasta mustiksi muuttuneita sivuja yhä harmaina kansakunnan päiväkirjassa?
Pitäisikö minun huolestua siitä että mies, joka tarvitsee oikeuslaitosta hoitamaan omia "yksityisiä" asioitaan, tekee joka päivä päätöksiä jotka vaikuttavat minun ja perheeni elämään?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti