Tässä on nyt sitten sivakoitu puolikuntoisena pian kaksi viikkoa.
Työt pitäisi tehdä vaan kun ei viipaloi niin ei viipaloi.
Kesäterässä.
Ajatustyöläisen kirous.
Pitovoiteella mennään, mutta vain alamäessä. Ylämäessä lipsuu niin perkeleesti ja alamäessä tökkii .... Minä kun luulin että neliskanttiset pyörätkin olisi jo taaksejäänyttä elämää
HAVUJA PERKELE!
Nyt tiedän mitä Marjon mielessä liikkui.
Miten yksi 5mg pienenpieni nappi voi laittaa miehen kehon hitaalle. Jotenkin tulee mieleen Gatorade mainos jossa kaveri perhostelee Rexin hopeisessa liisterissä. Ristus että voi ihmisen elämä olla tahmeeta.
Palkkatyöläisenä olisin jo pari viikkoa nauttinut rauhallisista päivistä, lehtiä ja kirjoja lukien tai ollut vaan. Ajattelematta. Tai sitten olisin ajatellut niitä kuuluisia sinisiä ajatuksia.
No tästä sai taas lisättyä hieman sinne pitämättömien lomien ja sairauslomien vuosi vuodelta kasvavaan kasaan. Jos kohta ottaisi ja repäisisi puolen vuoden loman.
Pitovoide tai pieni tahmeus ei lomalla haittaisi lainkaan.
Havuja...!
torstai 5. maaliskuuta 2009
maanantai 23. helmikuuta 2009
Kun Maailma pysähtyy
Olen perusterve äijä, kuvittelin.
Vaikka ainahan Hieman enemmän voi tietenkin liikkua, ajattelin.
Perjantai-iltana maailma oli hetken jos toisenkin slowmotion tilassa, RYtmIhÄiRiö!
Jäin tuota uutta rytmiä lamaantuneena tunnistelemaan ...seiska..kasi .. ysi ...............BuUuUZzZzzzZZzzzRrrrRrrRRpAmPuMtsIPuM.. Kymmenen vahvaa lyöntiä ihan ok mutta sitten ......BuUuUZzZzzzZZzzzRrrrRrrRRpAmPuMtsIPuM.. ?
Meinasi jäädä ikäänkuin jumiin, mutta löi sittenkin.... Jonkin sortin värinää? Sydän raukka hakkaa muutenkin niin ettei meinaa rinnassa pysyä.. ja sitten vielä tuntuu vetävän maihin jossain?
Hyvää perjantai-iltaa vaan. Tuli siinä juuri käyneeksi reippaalla, vajaan tunnin, kävely lenkillä, jonka jälkeen piti haukata iltapalaa, jotta voi sitten asettua lasten kanssa iltapuuhiin.
Toisin kävi.
Sydän alkoi soittamaan jotain breakbiittiä vai mitä lie ja Jorviin oli lähdettävä tarkastamaan mistä päin tuulee.
En ole koskaan saanut niin hyvää ja nopeata palvelua terveyskeskuspäivystyksessä. Sen että ehdin tiskillä sanoa että taitaa olla rytmihäiriöitä, niin seuraavalla hetkellä olinkin jo laputettu ja sen kymmenessä piuhassa kiinni koneen piirtäessä käppyröitä kuin yleisindeksin kuvaajaat maailman pörsseissä viimevuoden lopulla. Joskin silloin käppyrät taisivat olla enempi alaspäin meneviä, eikä ylöspäin nousevia jyrkkiä viivoja juurikaan nähty.
Summa summarum. Käppyrät näytti normaalilta, jollei suorastaan täydellisiltä, mutta silti olo oli kuin olisin juuri tullut sparraamasta Klitschkon veljeksiä.
Joten miestä laputettiin lisää ja laitettiin monitoriin, joka seuraili sydämen elämää, happisaturaatiota ja verenpainetta. Jälkimmäinen olikin sitten "hieman" koholla, joka olikin suurempi ongelma kuin pienet eteisvärinät. Verenpaineeni oli vaivaiset 2x normaalit 250/150 pulssin ollessa siinä maatessa vielä yli sadan... Olin pian samaa mieltä. Pieni rytmihäiriö lienee pieni murhe. Tohtori kävi tautatietoja utelemassa ja teki niistä johtopäätöksiään. ".. siis perusterve äijä..?" En voinut muuta kuin nyökkäillä myöntyisen merkiksi.
Sain pillerin. Toisen. Verikokeet. Taisi mennä 5 putkiloa.
Kohta saapui tohtorikin toistamiseen katsomaan tilannetta ja kertomaan labrojen tuloksia.
"joo ei siellä labroissa mitään näkynyt, kaikki näytti suorastaan hyvälle, ainoastaan hemoglobiini oli hieman koholla. 188. " minun oli pakko sanoa että ei se korkealla kuitenkaan ollut kun joskus se on kipaissut lukemissa 203. "ai se on siis laskussa", tohtori siihen lisäsi.. "sehän on tässä kohtaa vanin hyvä asia"
Tohtori siinä jatkoi näkemyksiensä esittämistä ja antoi samalla ymmärtää että kaikki lienee stressiperäistä ja että nyt olis kaikkienaikojensaumat lopettaa tupakointi.
Uskalsin tässäkin asiassa olla samaa mieltä.
Siinä jäin sitten makailemaan monitorin seuratessa paineitani vartin välein. Edessä olisi Todella levollinen yö kuunellessa sairaalan hulinaa ja odotellessa pikkutunteja jolloin verikokeista otetaan kontrollit.
Ja olihan se yö varsinainen elämys.
Ilta oli taatusti kaikenkaikkiaan sairaalassa ja polilla rauhallinen, mutta ssilti se taas muistutti minua siitä miksen käy terveyskeksuksen päivystyksessä juuri koskaan. Perheemme on asioinut lähesyksinomaan yksityisellä lääkäriasemalla viimeiset vuodet. Ihan käytännön vaivattomuuden vuoksi.
Sain piikin pakaraan. Laskee kuulemma paineita.
Olen ollut jo vuosia sitä mieltä että sairaanhoitajien palkat ovat työssä vaadittavaan nähden suorastaan loukkaavat. En ihmettele lainkaan perussairaanhoidon hoitajien jaksamattomuutta työssään saati sitä että monet alkavat katsella uusia haasteita jossain toisaalla. Esimerkkinä vaikka leikkaussaleissa työskentelevät erikoissairaanhoitajat eivät taida olla koskaan kokeneet sitä perussairaanhoidon "paskaa" mitä esim noissa päivystyksissä tulee vastaan. Itselläni ei ainakaan maltti riittäisi..
Potilaita on muutamia, yhdellä tosita vikaa toisella toista ja perjantain ollessa kyseessä sieltä luonnollisesti löytyy joku nuorimies joka on tuotu päivykstykseen tiedottomassa tilassa ja henkilötö hänet yrittää luonnollisesti herättää kyselläkseen "katuapteekin itsehoito-osastolta"
nautittujen lääkeaineiden tai muiden kemiallisten yhdisteiden käyttöä ja sisältöä.
Asiassa hyvä puoli on tietenkin se että nautitut kemikaalit saadaan selville ja nuorimies saa asianmukaista hoitoa, mutta se heräämisestä aiheutunut into käyttää suullista ilmaisua oli jotain sellaista että allekirjoittaneen teki mieli käydä tuudittamassa nuorukainen takaisin siihen uneen mistä oli tovi sitten herännyt. Ja saattoipa sama ajatus käydä mielessä henkilökunnallakin. Harmi kun noissa päivystyksen tiloissa ei taida olla tallentavaakamerajärjestelmää. Tällaisille tapauksille olisi varmaankin hyvä antaa kotiutuksen yhteydessä matkamuisto mukaan, jotta voi ihan itse katsoa miten kivaa se sekakäyttö oli ja vanhemmatkin näkisi miten "eihän se meidän poika" taas käyttäytyi.
Mm. edellämainitusta johtuen meinasin muutamaan otteeseen pyytää kuulosuojaimia ja silmälappuja että voisin olla autuaan tietämätön ympärilläni vallitsevasta maailmasta.
Silti on hyvä että valtio ja kunta kohtelee kansalaisiaan samanarvoisina jo siitä sairaalan luukulta lähtien, mutta kyllä se on raskasta seurata mitä ovesta sisään tulee. Saati hoitaa ne kaikki tapaukset pyyteettömästi. Eipä olisi minusta siihenkään. Sääli kun on sairautta ja minä en sitä tautia ole koskaan sairastanut. Jos peruskansalainen on pulassa tai hädässä, teen mielelläni kaikkeni mitä vaan voin auttaakseni tai saattaakseni ammattilaisten hoitoon, mutta osasto laitapuoli saa elää niinkuin petaa. Luonnonvalinta lienee se oikea termi.
Kaikesta huolimatta pitkä yö kääntyi aamuun ja erinomaista hoitoa saaneena sain kehoituksen siirtyä kohti kotia lääkemääräyksen kera. Vaikka lääkäri kehui minun olevan hyvässä peruskunnossa, niin silti minulla ei ole perjantain jälkeen ollut juurikaan voittajafiilistä.
Vaan kelläpä sitä on ollutkaan käydessään rajalla tai sen takana?
Vaikka ainahan Hieman enemmän voi tietenkin liikkua, ajattelin.
Perjantai-iltana maailma oli hetken jos toisenkin slowmotion tilassa, RYtmIhÄiRiö!
Jäin tuota uutta rytmiä lamaantuneena tunnistelemaan ...seiska..kasi .. ysi ...............BuUuUZzZzzzZZzzzRrrrRrrRRpAmPuMtsIPuM.. Kymmenen vahvaa lyöntiä ihan ok mutta sitten ......BuUuUZzZzzzZZzzzRrrrRrrRRpAmPuMtsIPuM.. ?
Meinasi jäädä ikäänkuin jumiin, mutta löi sittenkin.... Jonkin sortin värinää? Sydän raukka hakkaa muutenkin niin ettei meinaa rinnassa pysyä.. ja sitten vielä tuntuu vetävän maihin jossain?
Hyvää perjantai-iltaa vaan. Tuli siinä juuri käyneeksi reippaalla, vajaan tunnin, kävely lenkillä, jonka jälkeen piti haukata iltapalaa, jotta voi sitten asettua lasten kanssa iltapuuhiin.
Toisin kävi.
Sydän alkoi soittamaan jotain breakbiittiä vai mitä lie ja Jorviin oli lähdettävä tarkastamaan mistä päin tuulee.
En ole koskaan saanut niin hyvää ja nopeata palvelua terveyskeskuspäivystyksessä. Sen että ehdin tiskillä sanoa että taitaa olla rytmihäiriöitä, niin seuraavalla hetkellä olinkin jo laputettu ja sen kymmenessä piuhassa kiinni koneen piirtäessä käppyröitä kuin yleisindeksin kuvaajaat maailman pörsseissä viimevuoden lopulla. Joskin silloin käppyrät taisivat olla enempi alaspäin meneviä, eikä ylöspäin nousevia jyrkkiä viivoja juurikaan nähty.
Summa summarum. Käppyrät näytti normaalilta, jollei suorastaan täydellisiltä, mutta silti olo oli kuin olisin juuri tullut sparraamasta Klitschkon veljeksiä.
Joten miestä laputettiin lisää ja laitettiin monitoriin, joka seuraili sydämen elämää, happisaturaatiota ja verenpainetta. Jälkimmäinen olikin sitten "hieman" koholla, joka olikin suurempi ongelma kuin pienet eteisvärinät. Verenpaineeni oli vaivaiset 2x normaalit 250/150 pulssin ollessa siinä maatessa vielä yli sadan... Olin pian samaa mieltä. Pieni rytmihäiriö lienee pieni murhe. Tohtori kävi tautatietoja utelemassa ja teki niistä johtopäätöksiään. ".. siis perusterve äijä..?" En voinut muuta kuin nyökkäillä myöntyisen merkiksi.
Sain pillerin. Toisen. Verikokeet. Taisi mennä 5 putkiloa.
Kohta saapui tohtorikin toistamiseen katsomaan tilannetta ja kertomaan labrojen tuloksia.
"joo ei siellä labroissa mitään näkynyt, kaikki näytti suorastaan hyvälle, ainoastaan hemoglobiini oli hieman koholla. 188. " minun oli pakko sanoa että ei se korkealla kuitenkaan ollut kun joskus se on kipaissut lukemissa 203. "ai se on siis laskussa", tohtori siihen lisäsi.. "sehän on tässä kohtaa vanin hyvä asia"
Tohtori siinä jatkoi näkemyksiensä esittämistä ja antoi samalla ymmärtää että kaikki lienee stressiperäistä ja että nyt olis kaikkienaikojensaumat lopettaa tupakointi.
Uskalsin tässäkin asiassa olla samaa mieltä.
Siinä jäin sitten makailemaan monitorin seuratessa paineitani vartin välein. Edessä olisi Todella levollinen yö kuunellessa sairaalan hulinaa ja odotellessa pikkutunteja jolloin verikokeista otetaan kontrollit.
Ja olihan se yö varsinainen elämys.
Ilta oli taatusti kaikenkaikkiaan sairaalassa ja polilla rauhallinen, mutta ssilti se taas muistutti minua siitä miksen käy terveyskeksuksen päivystyksessä juuri koskaan. Perheemme on asioinut lähesyksinomaan yksityisellä lääkäriasemalla viimeiset vuodet. Ihan käytännön vaivattomuuden vuoksi.
Sain piikin pakaraan. Laskee kuulemma paineita.
Olen ollut jo vuosia sitä mieltä että sairaanhoitajien palkat ovat työssä vaadittavaan nähden suorastaan loukkaavat. En ihmettele lainkaan perussairaanhoidon hoitajien jaksamattomuutta työssään saati sitä että monet alkavat katsella uusia haasteita jossain toisaalla. Esimerkkinä vaikka leikkaussaleissa työskentelevät erikoissairaanhoitajat eivät taida olla koskaan kokeneet sitä perussairaanhoidon "paskaa" mitä esim noissa päivystyksissä tulee vastaan. Itselläni ei ainakaan maltti riittäisi..
Potilaita on muutamia, yhdellä tosita vikaa toisella toista ja perjantain ollessa kyseessä sieltä luonnollisesti löytyy joku nuorimies joka on tuotu päivykstykseen tiedottomassa tilassa ja henkilötö hänet yrittää luonnollisesti herättää kyselläkseen "katuapteekin itsehoito-osastolta"
nautittujen lääkeaineiden tai muiden kemiallisten yhdisteiden käyttöä ja sisältöä.
Asiassa hyvä puoli on tietenkin se että nautitut kemikaalit saadaan selville ja nuorimies saa asianmukaista hoitoa, mutta se heräämisestä aiheutunut into käyttää suullista ilmaisua oli jotain sellaista että allekirjoittaneen teki mieli käydä tuudittamassa nuorukainen takaisin siihen uneen mistä oli tovi sitten herännyt. Ja saattoipa sama ajatus käydä mielessä henkilökunnallakin. Harmi kun noissa päivystyksen tiloissa ei taida olla tallentavaakamerajärjestelmää. Tällaisille tapauksille olisi varmaankin hyvä antaa kotiutuksen yhteydessä matkamuisto mukaan, jotta voi ihan itse katsoa miten kivaa se sekakäyttö oli ja vanhemmatkin näkisi miten "eihän se meidän poika" taas käyttäytyi.
Mm. edellämainitusta johtuen meinasin muutamaan otteeseen pyytää kuulosuojaimia ja silmälappuja että voisin olla autuaan tietämätön ympärilläni vallitsevasta maailmasta.
Silti on hyvä että valtio ja kunta kohtelee kansalaisiaan samanarvoisina jo siitä sairaalan luukulta lähtien, mutta kyllä se on raskasta seurata mitä ovesta sisään tulee. Saati hoitaa ne kaikki tapaukset pyyteettömästi. Eipä olisi minusta siihenkään. Sääli kun on sairautta ja minä en sitä tautia ole koskaan sairastanut. Jos peruskansalainen on pulassa tai hädässä, teen mielelläni kaikkeni mitä vaan voin auttaakseni tai saattaakseni ammattilaisten hoitoon, mutta osasto laitapuoli saa elää niinkuin petaa. Luonnonvalinta lienee se oikea termi.
Kaikesta huolimatta pitkä yö kääntyi aamuun ja erinomaista hoitoa saaneena sain kehoituksen siirtyä kohti kotia lääkemääräyksen kera. Vaikka lääkäri kehui minun olevan hyvässä peruskunnossa, niin silti minulla ei ole perjantain jälkeen ollut juurikaan voittajafiilistä.
Vaan kelläpä sitä on ollutkaan käydessään rajalla tai sen takana?
lauantai 14. helmikuuta 2009
Marrakechin torilla
Tänä aamuna nukuin pitkään. Nousin sängystä vasta puolilta päivin.
Siinä sängyllä jäseniäni ja ruotoani venytellessä (tuolloin vielä kellonajasta tietämättömänä) katselin ympärilleni ja minusta alkoi tuntua että olen kuuroutunut ja joutunut Marrakechin torille.
Eilisen pyykkäysillan jäljiltä jokaisen oven päällä roikkui kirjavia kankaita, jotka kylpivät ikkunoista säteinä tanssahtelevan auringon lempeässä kosketuksessa.
Jäin siihen tuijottelemaan ja kuuloni palasi. Tai tarkemmin aloin kuulla sen kaupankäynnistä syntyvän mekkalan, joka otsikon mukaisella kaupantekopaikalla vallitsee.
Muistelin tuota taannoista hetkeä, jonka, vahvaa kahvia siemaillen, vietin katsellen torin kuhinaa.
Tunsin kaipuuta.
Niin torin kuhinaa, kuin perhettäni kohtaan. Näin mielessäni nauravat lapseni juoksemassa kankaiden alitse sinne tänne kauppiaiden huudellessa lasten perään. En voinut muuta kuin hymyillä ilonkiljahduksia kuunnellessani.
Kulunutta viikkoa olen viettänyt tiukasti töiden parissa, perheeni lomaillessa etelän auringon alla. Olimme kaikki ansainneet sen. Loman. He minusta ja minä heistä.
Silti odotan malttamattomana tuota muutaman tunnin päästä koittavaa hetkeä, kun saan heidät taas sulkea syliini ja toivottaa tervetulleeksi kotiin. Saan kertoa että minulla oli ikävä.
Saan kertoa että he kaikki ovat minulle Rakkaita.
Huomenna saan taas herätä tuohon nauravien lasteni juoksuun "Marrakechin torilla".
Miten paljon elämästäni puuttuisikaan, jos minulla ei olisi perhettäni?
Siinä sängyllä jäseniäni ja ruotoani venytellessä (tuolloin vielä kellonajasta tietämättömänä) katselin ympärilleni ja minusta alkoi tuntua että olen kuuroutunut ja joutunut Marrakechin torille.
Eilisen pyykkäysillan jäljiltä jokaisen oven päällä roikkui kirjavia kankaita, jotka kylpivät ikkunoista säteinä tanssahtelevan auringon lempeässä kosketuksessa.
Jäin siihen tuijottelemaan ja kuuloni palasi. Tai tarkemmin aloin kuulla sen kaupankäynnistä syntyvän mekkalan, joka otsikon mukaisella kaupantekopaikalla vallitsee.
Muistelin tuota taannoista hetkeä, jonka, vahvaa kahvia siemaillen, vietin katsellen torin kuhinaa.
Tunsin kaipuuta.
Niin torin kuhinaa, kuin perhettäni kohtaan. Näin mielessäni nauravat lapseni juoksemassa kankaiden alitse sinne tänne kauppiaiden huudellessa lasten perään. En voinut muuta kuin hymyillä ilonkiljahduksia kuunnellessani.
Kulunutta viikkoa olen viettänyt tiukasti töiden parissa, perheeni lomaillessa etelän auringon alla. Olimme kaikki ansainneet sen. Loman. He minusta ja minä heistä.
Silti odotan malttamattomana tuota muutaman tunnin päästä koittavaa hetkeä, kun saan heidät taas sulkea syliini ja toivottaa tervetulleeksi kotiin. Saan kertoa että minulla oli ikävä.
Saan kertoa että he kaikki ovat minulle Rakkaita.
Huomenna saan taas herätä tuohon nauravien lasteni juoksuun "Marrakechin torilla".
Miten paljon elämästäni puuttuisikaan, jos minulla ei olisi perhettäni?
Esimerkillinen oikeusvaltio
Nuuska.
Tuo tupakka jondannainen, jota huuleen tungetaan.
Valtio kaikessa viisaudessaan kielsi tämänkin tuotteen myynnin.
Tuote poistui kaupoista, mutta kysyntä jäi.
Jotkut pohjalaiset (nuuska kuuluu pohjalaiseen, tai ainakin ruotsinkieliseen, sielunmaisemaan) sitten harrastivat yksityis yritteliäisyyttä saaden maahantuonnista ja myynnistä täysin absurdin tuomion. 2 vuotta 4 kuukautta ehdotonta.
Tällaisestä yritteliäisyydes johtuen nyt aiotaan sitten kieltää aiemmin sallittu omaan käyttöön tuonti ja tehdä nuuskasta vähintäänkin huumausainetta vastaava tuote. Vielä tänään sitä taidetaan käsitellä elintarvikkeena.
Ja miten tällaista sitten valvotaan? Kaikki tarkastetaan rajalla? Mistäs tuonne haaparantaankin yhtä-äkkiä keksitään henkilöstö ja tilat jossa näitä tarkastuksia vaarallisten aineiden löytämiseksi tehdään? Ei mistään. Rikollisten maahantuojien löytäminen on siinä kohtaa lottoa.
Ihan ajatuksena. Jos olisin käymässä ruotsin serkuilla ja ostaisin siell nuuskaa, käyttäisin sitä siellä ja unohtaisin nuuskapurkin taskuun kotimatkalle vaikka aikomukseni oli se antaa pois ennen kotimatkaa. Käry käy rajalla ja minusta tuli rikollinen joka yritti maahantuoda kielletyjä aineita.
Pelleilyä. Sanon minä.
Tuosta "pohjalaisyrittäjien" tuomiosta vielä.
Tässä yhteikunnassa vaikuttaa olevan siis suorastaan sallittua tehdä kaikkea muuta paitsi pimittää valtiolta veroluonteisia maksuja, koska kuninkaan kirstulla käynti on pahin rikos yhteiskuntaa kohtaan. Siitä tuntuu saavan ainakin suurimmat tuomiot jos suunniteltua hengenriistoa ei lasketa.
Kaivelin hataraa muistiani ja en sieltä löytänyt paria poikkeusta lukuunottamatta yhtä kovia tuomiota vaikkapa raiskauksista / muista seksuaalirikoksista tai rattijuoppojen aiheuttamista kuolemantuottamuksista, joita mielestäni pitäisi kuitenkin aina käsitellä vähintäänkin tappona tai surmana. Tällaiset rikokset kun jättävät ikuisen jälkensä urhiin ja uhrien lähipiiriin.
Viimeisin uutisointi raiskaus tuomioista oli vantaan "taksikuski".
Vuosien ajan, kymmeniä uhreja ja mikä oli tuomio? 5 vuotta linnaa.
15 vuotta -> elinkautinen olisi voinut olla kohtuulisempi.
On tämä niin oikeusvaltio niin oikeusvaltio että...
Joensuun hovioikeus. (vai mikä lie)
Täydellinen häpeäpilkku suomen oikeuslaitoksessa.
Vuodesta toiseen sieltä kuuluu kummia seksuaalirikosten jäljiltä. Keskimäärin rangaistukset alenevat, rikosnimikettä loivennetaan miedommaksi. Ehdottomia tuomioita muutetaan ehdollisiksi. Ja ties mitä muuta.
Miten on mahdollista että raiskaus on laissamme lievä, normaali tai törkeä? Lievä? Mikä helvetin lievä? Raiskaaja saa ennen aikaisen orgasmin ja tulee ns reisille? vai raiskaajan miehisyys on niin pieni ettei siitä voi koitua kohtuutonta haittaa?
Minusta se on aina raiskaus. Piste. Ei lievä. Ei "tavallinen".
Törkeän tunnusmerkistön täyttävää tekoa pitäisi sen lisäksi käsitellä vapauden riistona, kidutuksena ja törkeänä pahoinpitelynä. Kaikista rangaistus erikseen, jolloin kakkua kertyy taatusti niin, että ehtii miettimään tekosiaan valtion täysihoidossa vähintään yhtä kauan, kuin urhi joutuu kantamaan omaa taakkaansa.
Alkaa tuntua että tuolla pohjois-karjalassa nuijaa heiluttavat nuijat on itsekkin mieltyneitä kyseenalaisiin seksuaalisiin tapahtumiin, tuon instanssin päätöksentekijöista mitään tietämättä tai henkilöön menemättä.
Tekisi oikein mieli tehdä tuon laitoksen toiminnasta kantelu jokaiseen mahdolliseen oikeuden käyttöä valvovaan istanssiin. Niin käsittämättömiä tuomioita siellä jaetaan..
Voisiko joku ihan oikeasti alkaa tutkia tuota Joensuun toimintaa?!?!?
Tuo tupakka jondannainen, jota huuleen tungetaan.
Valtio kaikessa viisaudessaan kielsi tämänkin tuotteen myynnin.
Tuote poistui kaupoista, mutta kysyntä jäi.
Jotkut pohjalaiset (nuuska kuuluu pohjalaiseen, tai ainakin ruotsinkieliseen, sielunmaisemaan) sitten harrastivat yksityis yritteliäisyyttä saaden maahantuonnista ja myynnistä täysin absurdin tuomion. 2 vuotta 4 kuukautta ehdotonta.
Tällaisestä yritteliäisyydes johtuen nyt aiotaan sitten kieltää aiemmin sallittu omaan käyttöön tuonti ja tehdä nuuskasta vähintäänkin huumausainetta vastaava tuote. Vielä tänään sitä taidetaan käsitellä elintarvikkeena.
Ja miten tällaista sitten valvotaan? Kaikki tarkastetaan rajalla? Mistäs tuonne haaparantaankin yhtä-äkkiä keksitään henkilöstö ja tilat jossa näitä tarkastuksia vaarallisten aineiden löytämiseksi tehdään? Ei mistään. Rikollisten maahantuojien löytäminen on siinä kohtaa lottoa.
Ihan ajatuksena. Jos olisin käymässä ruotsin serkuilla ja ostaisin siell nuuskaa, käyttäisin sitä siellä ja unohtaisin nuuskapurkin taskuun kotimatkalle vaikka aikomukseni oli se antaa pois ennen kotimatkaa. Käry käy rajalla ja minusta tuli rikollinen joka yritti maahantuoda kielletyjä aineita.
Pelleilyä. Sanon minä.
Tuosta "pohjalaisyrittäjien" tuomiosta vielä.
Tässä yhteikunnassa vaikuttaa olevan siis suorastaan sallittua tehdä kaikkea muuta paitsi pimittää valtiolta veroluonteisia maksuja, koska kuninkaan kirstulla käynti on pahin rikos yhteiskuntaa kohtaan. Siitä tuntuu saavan ainakin suurimmat tuomiot jos suunniteltua hengenriistoa ei lasketa.
Kaivelin hataraa muistiani ja en sieltä löytänyt paria poikkeusta lukuunottamatta yhtä kovia tuomiota vaikkapa raiskauksista / muista seksuaalirikoksista tai rattijuoppojen aiheuttamista kuolemantuottamuksista, joita mielestäni pitäisi kuitenkin aina käsitellä vähintäänkin tappona tai surmana. Tällaiset rikokset kun jättävät ikuisen jälkensä urhiin ja uhrien lähipiiriin.
Viimeisin uutisointi raiskaus tuomioista oli vantaan "taksikuski".
Vuosien ajan, kymmeniä uhreja ja mikä oli tuomio? 5 vuotta linnaa.
15 vuotta -> elinkautinen olisi voinut olla kohtuulisempi.
On tämä niin oikeusvaltio niin oikeusvaltio että...
Joensuun hovioikeus. (vai mikä lie)
Täydellinen häpeäpilkku suomen oikeuslaitoksessa.
Vuodesta toiseen sieltä kuuluu kummia seksuaalirikosten jäljiltä. Keskimäärin rangaistukset alenevat, rikosnimikettä loivennetaan miedommaksi. Ehdottomia tuomioita muutetaan ehdollisiksi. Ja ties mitä muuta.
Miten on mahdollista että raiskaus on laissamme lievä, normaali tai törkeä? Lievä? Mikä helvetin lievä? Raiskaaja saa ennen aikaisen orgasmin ja tulee ns reisille? vai raiskaajan miehisyys on niin pieni ettei siitä voi koitua kohtuutonta haittaa?
Minusta se on aina raiskaus. Piste. Ei lievä. Ei "tavallinen".
Törkeän tunnusmerkistön täyttävää tekoa pitäisi sen lisäksi käsitellä vapauden riistona, kidutuksena ja törkeänä pahoinpitelynä. Kaikista rangaistus erikseen, jolloin kakkua kertyy taatusti niin, että ehtii miettimään tekosiaan valtion täysihoidossa vähintään yhtä kauan, kuin urhi joutuu kantamaan omaa taakkaansa.
Alkaa tuntua että tuolla pohjois-karjalassa nuijaa heiluttavat nuijat on itsekkin mieltyneitä kyseenalaisiin seksuaalisiin tapahtumiin, tuon instanssin päätöksentekijöista mitään tietämättä tai henkilöön menemättä.
Tekisi oikein mieli tehdä tuon laitoksen toiminnasta kantelu jokaiseen mahdolliseen oikeuden käyttöä valvovaan istanssiin. Niin käsittämättömiä tuomioita siellä jaetaan..
Voisiko joku ihan oikeasti alkaa tutkia tuota Joensuun toimintaa?!?!?
Kieltojen luvattu maa. Suomi.
Tämä maa alkaa vajota jonnekin pohjattomaan kieltojen kaivoon, josta ei taida kohta enää olla mahdollista nousta.
Kieltoja satelee sieltä, täältä ja tuolta - milloin mistäkin valtaapitävien linnoituksista. Panee miettimään, missä on niinkutsuttu demokratia. Kansanvalta.
Tämän maan valtaapitävä kansa näyttäisi löytyvän ministeriöiden virkamiehistä, kabineteista ja omaa uraansa ajavien kahvipöytäkeskusteluista.
"Meillä on ollut nyt pikkuisen liikaa otsikoita tästä aiheesta ja minä en haluisi enää joutua vastaamaan median kysymyksiin vastuuta kantavana virkamiehenä/naisena. Lain valmistelu käyntiin ja nopeasti, jotta saadaan tämäkin kiellettyä yhteiskuntaa rappioittavana tekijänä, muuten uskottavuuteni päättäjänä on kyseenalaistettu."
Meillähän on nimellisesti oikeistolainen hallitus, jonka naruja taitaa silti vedellä vasemmistolainen virkamieskunta. Lain valmistelijoilla on aina kiire, johtuen esitysten valtavasta määrästä. Valmistelu vaiheessa puuttuu maalaisjärki ja valiokunnissa istuvat eivät osaa tai ehdi syventyä ajattelemaan lakiesityksen dilemmoja, sovellettavuutta tai sen tasa-arvoisuutta, järkevyydestä puhumattakaan.
Laki tippuu raakileena kansanedustajan pöydällä olevan näyttöön vaatien painamaan punaista tai vihreää. Jossain pöydän paperikasan keskellä itse äänestyksen kohde on saanut niskaansa uusia äänestyksen kohteita saamatta osakseen silmäystäkään.
Jokainen uusi kielto syö pohjaa kansalaisen perusoikeuksilta, ajaen yhteiskuntaa kohti valtion täyttä holhousta. Miten kaukana, tai paremminkin lähellä, me oikeasti olemme niiden valtioiden yhteiskunnallista järjestystä, joita kansainvälinen yhteisö ja maamme virallinen kanta arvostelee?
Nyt on parina viime vuotena kielletty tai suunniteltu kiellettäväksi tupakointi tai sen näkyminen televisiossa (?!?!?), nuuskan myynti, käsiaseet, seksin osto, oluen tarjouskauppa, alkoholijuomien mainonta, alkoholituotteiden myynti urheilutapahtumissa, muistelmien tekeminen mikäli niissä puhutaan poliitikon arkirutiineista, sananvapaus mikäli puheenaiheena on poliitikon arkirutiinit, omistaja-työntekijän oikeus saada osinkoja omistamastaan yrityksestä (tähän tulen palaamaan toisessa kirjoituksessa piakkoin) ja monta monituista muuta asiaa.
Epäusko tämän maan asioiden tilasta saa minut miettimään yhä vakavammin maasta poistumista.
Miksi esi-isiemme verellä maksetusta maasta, jota kodiksi kutsutaan, kasvaa päivä päivältä enemmän kieltoja asettava suljettu osasto?
Kieltoja satelee sieltä, täältä ja tuolta - milloin mistäkin valtaapitävien linnoituksista. Panee miettimään, missä on niinkutsuttu demokratia. Kansanvalta.
Tämän maan valtaapitävä kansa näyttäisi löytyvän ministeriöiden virkamiehistä, kabineteista ja omaa uraansa ajavien kahvipöytäkeskusteluista.
"Meillä on ollut nyt pikkuisen liikaa otsikoita tästä aiheesta ja minä en haluisi enää joutua vastaamaan median kysymyksiin vastuuta kantavana virkamiehenä/naisena. Lain valmistelu käyntiin ja nopeasti, jotta saadaan tämäkin kiellettyä yhteiskuntaa rappioittavana tekijänä, muuten uskottavuuteni päättäjänä on kyseenalaistettu."
Meillähän on nimellisesti oikeistolainen hallitus, jonka naruja taitaa silti vedellä vasemmistolainen virkamieskunta. Lain valmistelijoilla on aina kiire, johtuen esitysten valtavasta määrästä. Valmistelu vaiheessa puuttuu maalaisjärki ja valiokunnissa istuvat eivät osaa tai ehdi syventyä ajattelemaan lakiesityksen dilemmoja, sovellettavuutta tai sen tasa-arvoisuutta, järkevyydestä puhumattakaan.
Laki tippuu raakileena kansanedustajan pöydällä olevan näyttöön vaatien painamaan punaista tai vihreää. Jossain pöydän paperikasan keskellä itse äänestyksen kohde on saanut niskaansa uusia äänestyksen kohteita saamatta osakseen silmäystäkään.
Jokainen uusi kielto syö pohjaa kansalaisen perusoikeuksilta, ajaen yhteiskuntaa kohti valtion täyttä holhousta. Miten kaukana, tai paremminkin lähellä, me oikeasti olemme niiden valtioiden yhteiskunnallista järjestystä, joita kansainvälinen yhteisö ja maamme virallinen kanta arvostelee?
Nyt on parina viime vuotena kielletty tai suunniteltu kiellettäväksi tupakointi tai sen näkyminen televisiossa (?!?!?), nuuskan myynti, käsiaseet, seksin osto, oluen tarjouskauppa, alkoholijuomien mainonta, alkoholituotteiden myynti urheilutapahtumissa, muistelmien tekeminen mikäli niissä puhutaan poliitikon arkirutiineista, sananvapaus mikäli puheenaiheena on poliitikon arkirutiinit, omistaja-työntekijän oikeus saada osinkoja omistamastaan yrityksestä (tähän tulen palaamaan toisessa kirjoituksessa piakkoin) ja monta monituista muuta asiaa.
Epäusko tämän maan asioiden tilasta saa minut miettimään yhä vakavammin maasta poistumista.
Miksi esi-isiemme verellä maksetusta maasta, jota kodiksi kutsutaan, kasvaa päivä päivältä enemmän kieltoja asettava suljettu osasto?
torstai 12. helmikuuta 2009
Sain juuri kuulla että minun nimissäni on otettu yli 110 000 euroa velkaa...
vaikea minunkin sitä on uskoa.
Luulin että valtiolla on mennyt viime vuosina varsin hyvin, mutta on arvioitu että tämän vuoden lopussa meillä kaikilla on valtion velkaa noin 118 000 €. Tässä täytyy nyt oikein itseäänkin kehua että miten tyhmä ja tietämätön sitä on kun on luullut sen olevan noin 80 000 vähemmän.
Olen monien muiden tavoin tavannut uutisia jenkkilän valtavasta velasta, jossa kieltämättä on aika paljon numeroita, ja arvioita siitä miten Obama saa talouden valtaisan ahdingon selätettyä. KVG kertoi pienen etsinnän tuloksena että velkaa on pian yli 11 triljoonaa ($ 10,767,178,835,482) dollaria ja niin onhan se häkellyttävän suuri summa. Mutta kun sen jakaa noin 305 miljoonalle kansalaiselle, niin siitähän tulee naurettavat alle 36 000 dollaria per capita eli about sen verran kuin luulin itselläni piikkiä valtion kirstuun olevan.
Panee leikkimään ajatuksella, että, jos myisi kaiken sen vähän mitä omistaa. Lastaisi pesueen koneeseen ja muuttaisi jonnekin jossa on suurinpiirtein kaikki nykyaikaiset mukavuudet ja kuukauden elää parilla satasella. Tällä telluksella kun on varsin miellyttäviä paikkoja, joissa nelihenkinen perhe elää kuukauden tuolla summalla varsin mallikkaasti.
Siellä jossain palmunlehvien katveessa olisi hyvä antaa ajatusten lentää ja tehdä satunnaisia työtehtäviä kirjaimellisesti etänä.
Josta tulikin mieleeni että kuinkahan valtio olisi halukas maksamaan minulle maasta poistumisen yhteydessä takaisin jo maksamani osuuden yhteisestä velastamme, koska periaatteessahan se on minun rahaani?
Ministeri Katainen, saisinko tähän valtioon sijoittamani rahat tililleni pikaisesti? Kiitos.
Aloittaessani tämän kirjoittamista Yhdysvaltojen velka oli $ 10,767,178,835,482
( ja kasvaa n. $ 100 000 joka sekunti) ja lopettaessani velka oli kasvanut lukemiin $ 10,767,981,487,784 eli vaivaisella 755 miljoonalla dollarilla. Ja kyllä, tämän ajatuksen pyörittely, 13 puhelun ohessa, vei aikaani 8027 sekuntia.
Luulin että valtiolla on mennyt viime vuosina varsin hyvin, mutta on arvioitu että tämän vuoden lopussa meillä kaikilla on valtion velkaa noin 118 000 €. Tässä täytyy nyt oikein itseäänkin kehua että miten tyhmä ja tietämätön sitä on kun on luullut sen olevan noin 80 000 vähemmän.
Olen monien muiden tavoin tavannut uutisia jenkkilän valtavasta velasta, jossa kieltämättä on aika paljon numeroita, ja arvioita siitä miten Obama saa talouden valtaisan ahdingon selätettyä. KVG kertoi pienen etsinnän tuloksena että velkaa on pian yli 11 triljoonaa ($ 10,767,178,835,482) dollaria ja niin onhan se häkellyttävän suuri summa. Mutta kun sen jakaa noin 305 miljoonalle kansalaiselle, niin siitähän tulee naurettavat alle 36 000 dollaria per capita eli about sen verran kuin luulin itselläni piikkiä valtion kirstuun olevan.
Panee leikkimään ajatuksella, että, jos myisi kaiken sen vähän mitä omistaa. Lastaisi pesueen koneeseen ja muuttaisi jonnekin jossa on suurinpiirtein kaikki nykyaikaiset mukavuudet ja kuukauden elää parilla satasella. Tällä telluksella kun on varsin miellyttäviä paikkoja, joissa nelihenkinen perhe elää kuukauden tuolla summalla varsin mallikkaasti.
Siellä jossain palmunlehvien katveessa olisi hyvä antaa ajatusten lentää ja tehdä satunnaisia työtehtäviä kirjaimellisesti etänä.
Josta tulikin mieleeni että kuinkahan valtio olisi halukas maksamaan minulle maasta poistumisen yhteydessä takaisin jo maksamani osuuden yhteisestä velastamme, koska periaatteessahan se on minun rahaani?
Ministeri Katainen, saisinko tähän valtioon sijoittamani rahat tililleni pikaisesti? Kiitos.
Aloittaessani tämän kirjoittamista Yhdysvaltojen velka oli $ 10,767,178,835,482
( ja kasvaa n. $ 100 000 joka sekunti) ja lopettaessani velka oli kasvanut lukemiin $ 10,767,981,487,784 eli vaivaisella 755 miljoonalla dollarilla. Ja kyllä, tämän ajatuksen pyörittely, 13 puhelun ohessa, vei aikaani 8027 sekuntia.
ja pari muuta ajatusta ruusunen vs. vanhanen
kylläpä tämä case alkaa osoittaa sen että vanhasella on tainnut nousta jotain jonnekkin keksiverto pulliaisen päätä korkeammalle.
Keskiviikon iltapäivälehdissä oli tapauksesta sivukaupalla ja hyvä niin, koska nyt aletaan olla jo samalla tasolla case kanervan kanssa.
vanhanen lausuu että kirjan tiedot olivat oikeastaan harmittomia, eikä tässä ollut kyse maineesta vaan periaatteesta, että onko poliitikolla oikeus yksityisyyteen.
Nyt täytyy kysyä, että milloin harmittomasta on tullut loukkaavaa?
Ymmärtääkseni koko oikeuskäsittely perustui juuri siihen loukkaantumiseen, joka taitaa nyt miehellä olla ohittanut loukatun naisen halun päästä tilittämään, josta koko prosessi alunalkaen alkoi.
On vaikea löytää sellaisia sanoja, joita voisin tässä yhteydessä käyttää ilman vaaraa joutua itsekkin käräjille. Mutta, sananvapautta loukaten, sensuroituna se olisi jotain seuraavaa:
Mitä ****** tuon ******* tippaleivässä juoksee?
Onko se mies vai M**** H****?
Miten helvetissä meillä voi olla tällainen pääministeri ? Olisiko tuota postia hoitava henkilö sama, jos me kansalaiset saisimme päättää, kuten demokratiassa keskimäärin on tapana?
Ile sai kenkää. Miksei imagotappio matti? Mielestäni tässä ollaan kyllä samoilla metriluvuilla.
Oikeuden pitäisi tuomita samaanhengenvetoon Ile saamaan tukiaiselta muutama tonnia ja hymy pariakymmentätonnia rikoksella ansaittua korvattavaksi valtiolle.
Tämä on jotain sellaista mitä en voi käsittää. Onko matti keskustalle niin korvaamaton harmaudessaan (toisaalta alkaa näyttää minun silmissä jo pinkiltä, joka ei ole todellakaan parempi kuin harmaa) että kukaan ei voi marssia herran puheille sanomaan että olis aika vaihtaa miestä.
Ei kai tässä voi muuta kuin odottaa episodille jatkoa korkeimmasta asteesta.
Oppineetkin tuntuvat olevan ymmällään.
Keskiviikon iltapäivälehdissä oli tapauksesta sivukaupalla ja hyvä niin, koska nyt aletaan olla jo samalla tasolla case kanervan kanssa.
vanhanen lausuu että kirjan tiedot olivat oikeastaan harmittomia, eikä tässä ollut kyse maineesta vaan periaatteesta, että onko poliitikolla oikeus yksityisyyteen.
Nyt täytyy kysyä, että milloin harmittomasta on tullut loukkaavaa?
Ymmärtääkseni koko oikeuskäsittely perustui juuri siihen loukkaantumiseen, joka taitaa nyt miehellä olla ohittanut loukatun naisen halun päästä tilittämään, josta koko prosessi alunalkaen alkoi.
On vaikea löytää sellaisia sanoja, joita voisin tässä yhteydessä käyttää ilman vaaraa joutua itsekkin käräjille. Mutta, sananvapautta loukaten, sensuroituna se olisi jotain seuraavaa:
Mitä ****** tuon ******* tippaleivässä juoksee?
Onko se mies vai M**** H****?
Miten helvetissä meillä voi olla tällainen pääministeri ? Olisiko tuota postia hoitava henkilö sama, jos me kansalaiset saisimme päättää, kuten demokratiassa keskimäärin on tapana?
Ile sai kenkää. Miksei imagotappio matti? Mielestäni tässä ollaan kyllä samoilla metriluvuilla.
Oikeuden pitäisi tuomita samaanhengenvetoon Ile saamaan tukiaiselta muutama tonnia ja hymy pariakymmentätonnia rikoksella ansaittua korvattavaksi valtiolle.
Tämä on jotain sellaista mitä en voi käsittää. Onko matti keskustalle niin korvaamaton harmaudessaan (toisaalta alkaa näyttää minun silmissä jo pinkiltä, joka ei ole todellakaan parempi kuin harmaa) että kukaan ei voi marssia herran puheille sanomaan että olis aika vaihtaa miestä.
Ei kai tässä voi muuta kuin odottaa episodille jatkoa korkeimmasta asteesta.
Oppineetkin tuntuvat olevan ymmällään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)